Luonto tarjoaa vastapainoa rakennetulle ympäristölle. Espoon Monikonpuron varrelle rakentuva Hatsinanpuiston alue rakentuu luontoa arvostaen. Vaikka puron uomaa siirretään, sen elinvoimaa ja virkistysarvoja vaalitaan.
NCC kehittää ja rakentaa Espoon Leppävaaraan Hatsinanpuiston alueelle OOPS (Oasis of Professionals) -projektia, jonka ensimmäiset toimistorakennukset valmistuvat syksyllä 2021. Kortteleiden välissä ja vieressä virtaa Monikonpuro, joka on yksi alueen merkittävistä vetovoimatekijöistä.
Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Kristina Rocha tietää, että vesistöt, kuten Monikonpuro, ovat asukkaille tärkeitä. Ihmiset ovat kautta aikojen hakeutuneet vesistöjen äärelle, koska ne ovat olleet tärkeitä liikkumiskanavia ja toimeentulon lähteitä.
”Vesi luo alueelle identiteettiä ja elävöittää maisemaa. Monikonpuro ympäristöineen ja monipuolisine biodiversiteetteineen on merkittävä osa alueen ekologista verkostoa. Ihmiset myös haluavat seurata vesistön elämää, mikä lisää alueen viihtyisyyttä”, Rocha sanoo.
Puroa ei vain pistetä putkeen
Monikonpuron uomaa on siirretty useamman kerran jo maanviljelyskauden aikana ja siitä lähtien, kun Espoon Leppävaaran keskusta-aluetta alettiin rakentaa. Noin seitsemän kilometrin mittainen Monikonpuro tunnetaan mm. uhanalaisesta meritaimenkannasta, mikä ohjaa alueen rakentamista.
Purouomien siirrot tehdään asiantuntijoiden tarkassa ohjeistuksessa, ja siirtoja myös seurataan tiiviisti. Espoon kaupunki on seurannut Monikonpuroa jo ennen kuin sen varrella olevaa rakentamista on aloitettu ja vuosia rakennushankkeiden valmistumisen jälkeenkin.
”Luvan siirtoon myöntää aluehallintovirasto ja työt jaksotetaan puron elämän mukaan. Luontoarvot huomioidaan rakentamisessa eikä puroa vain laiteta niin sanotusti putkeen. On esimerkiksi huomioitava, milloin voidaan tehdä vettä samentavia töitä, minkä määrää kalojen kutemisaika”, Rocha toteaa.
”Monikonpuro on ainutlaatuinen, tärkeä ja merkityksellinen osa kaupunkikeskustaa. Haluamme elävöittää rakennettua maisemaa puron luontoarvot ja virkistysalueen merkitys huomioiden”, Kristina Rocha sanoo.
Työtä asiantuntijoiden kanssa
Projektijohtaja Pirkka Pikkarainen kertoo, että NCC on vaiheistanut OOPS’in ja puroympäristön rakentamisen siten, etteivät Monikonpuroa koskevat kehitystoimenpiteet aiheuta haittaa eläimistölle, kuten purossa kausittain lisääntyville jalokaloille.
”Hankesuunnitteluvaiheesta lähtien mukana on ollut mm. hulevesiasiantuntija ja ekologi ratkaisemassa erilaisia rakennusinfran ja puron yhteensovituksen sekä rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisiin ilmiöihin liittyviä kysymyksiä”, Pikkarainen sanoo.
Hatsinanpuiston alue Monikonpuron vierustoilla tuo vastapainoa OOPS’in rakennetulle ympäristölle. ”Vahvoilla luontoyhteyksillä on tärkeä rooli tiiviimpien kaupunkiympäristöjen toteuttamisessa. Elinvoimainen puroympäristö tarjoaa erityisiä virkistysarvoja aluetta käyttäville ihmisille.”
Luonnonmukainen uusi uoma
Kun kaupunkipuroa lähdetään muokkaamaan, vesi siirretään virtaamaan uuteen uomaan puroluonto huomioiden. Hatsinanpuistossa siirto käynnistyi junttaamalla väliaikaisen uoman teräspontit maahan, jotta maaperää päästiin kaivamaan.
Työ on monivaiheista ja vaativaa. Kun kaivuutyöt saadaan tehtyä, vesi ohjataan uuteen uomaan ja vanha uoma padotaan. Uusi pohja vahvistetaan kalkkipilarein ja uudesta uomasta rakennetaan mahdollisimman luonnonmukainen.
”Uoma ei esimerkiksi saa olla liian laakea, koska silloin eliöstölle ei ole riittävästi syvää vettä kuivimpaan aikaan. Veden virtaamaan vaikuttaa vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan muuttuva vesimäärä. Uoma vaatii myös soraikkoa, kiviä ja kasvillisuutta”, Rocha kertoo.
Runsas ja monipuolinen vesistö
Vaikka rakentaminen vaikuttaa puron elämään, kokemusten mukaan puron tilanne palautuu ajan myötä. Näin on käynyt myös Monikonpurossa, jonne on siirretty taimenia kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. Seurannan mukaan tulokset ovat myönteisiä: taimenet viihtyvät lähdepitoisessa purossa, jossa vesi pysyy viileänä ja happipitoisena.
”Monikonpuro antaa Laajalahdesta nouseville uhanalaisille jalokaloille mahdollisuuden lisääntymiseen. Purossa onkin tällä hetkellä erittäin arvokas ja luontaisesti lisääntyvä jalokalakanta”, Pikkarainen iloitsee.
”Kokoonsa nähden Monikonpuro on runsas ja monipuolinen vesistö. Purossa elää taimenen lisäksi särkiä, ahvenia, haukia, seipiä, salakkaa, kolmipiikkejä ja kymmenpiikkejä. Puroelämään kuuluu luonnollisesti monipuolinen lintulajisto, ja on siellä ymmärtääkseni nähty merkkejä saukostakin”, Rocha lisää.
Mikä Monikonpuro?
- Espoossa puro virtaa Lintuvaaran Äijänniitystä, Leppävaaran urheilupuiston, Leppävaaran keskustan ja Vermon kautta Isoon Huopalahteen
- Pituus: noin 7 km
- Uoman leveys: leveimmillään yli 5 metriä, kapeimmillaan alle metrin
- Valuma-alue: noin 18 m²
- Keskivirtaama: noin 0,1 m³/s, rankkasateiden aikainen ylivirtaama jopa 6 m³/s
- Kalakanta: taimen, särki, ahven, hauki, seipi, salakka, kolmipiikki ja kymmenpiikki
Seuraa hankkeen rakentumista työmaakamerasta.